Foon e loonschap, kultuur än uk bai e sport heet e tjüsch-dånsch-frasch gränseregjoon oordi wat tu biidjen. Ours, da spoore foon e übestandi historie san bit diling önje warkeldäi tu schüns.
Diling koon huum ham dåt ai mör forstale – ouers am e tjüsch-dånsch gränse wus en lung schöör streewerai. Önj luup foon da iirhunerte heet ham e gränse feranert. Bit tu di tjüschdånsche krich wus di struum Eider e gränse twasche di dånsche hiirtuuchdoom Slaswig önje norden än dåt tjüsche Holstiinj önje sööden. Ma di freese foon Wien köm 1864 Slaswig, wat önjt norden bit Kolding täägen heet, tu Proisen.
Strääwerai am e gränse
Tou iir lääser wal Frånkrik, dåt da manschne seelew bestime koone, weers tu Proisen hiire wan. Duch jarst eefter di 1. wråålskrich köön jam da aliirte deerma döörseete. Önje e följksoufstiming 1920 wön da manschne nördlik foon e gränse foon diling bai Danmark bliwe, söödlik bai Tjüschlönj. Sü köm et, dåt huum en tjüsch manerhäid önj Nordslaswig än en dånsch manerhäid önj Söödslaswig föng.
Aw e wäi eefter Ainglönj
Da mååste waase et ai, dat lung sunt üt e regjoon e wråål feranert wöör. Önjt 5. iirhunert kömen angeln weestlik foon Slaswig ma da jüüte üt e noorden, da saksen üt e sööden än da frasche üt di weesten tuhuupe, am ouert et heef eefter Ainglönj tu käären. Deer, weer diling sööd- än madel-Aingliönj as, jåågenden ja da kelte wach. Foon da angeln kamt uk di noome Ainglönj än da angelsasken ferdiilden jam ouer e hiile wråal.
33 Kilomeeter foon e nordsiie tu e Ååstsiie
Dåt moto foon e 5. EUROPEADA wiset aw haane, weerfoon e regjoon prääget as: Between the seas. Wan huum foon Slaswig üt, arken kilomeeter eeftert weesten iinj foon da EUROPEADA-tiims stale wörd, köm huum eefter 33 kilomeeter bai e nåårst stää önj Slaswig-Holstiinj twasche Ååstsiie än Nordsiie önj Hüsem önj.
So latj di oufstånd as, sü bröket as e loonschap twasche da binge siie. Önj weesten lade da nordfrasche ailönje än hålie aw e tjüsch sid, än e ailönj Rømø aw e dånsch sid. Huum tånkt deerbai ai am soon-strönje, dööninge än hiiföögele? Di iinmooli natör-rüm hiirt aw binge side foon e gränse tut UNESCO-wråålsiirwpårt. Aw binge side san uk nationåål-parks inruchtet wörden, wat e likwåcht foon tuurismus, öökonomii än natörschuts hüülje schan.
Foont heef tu huugels-löön
Bane as dåt lönj prääget foon tri unlike loonschape, wat ja foont norden eefter sööden döörtiie: di fuchtie, flåche mjarsch lait önjt weesten, dan kamt önje mal e soon-gååst. Önjt ååsten lade da huugels üt liim, wat ouerråschend san for da, wat et jarst tooch kaame – dan da mååste liiwe, dåt di noorden äiwen as. Di Knivsberg twasche Aabenraa än Haderslev as 97 meeter hoch än hu tuuriste awt fiilj kaame aw binge side foon e Flensborjer föörde oordi tut swaten.
Twasche e Eckernförder Wik än di Laje Belt jeewt et schoor än latje wik tut bååsen. E Ååstsiie as gödj fort silen, wat önjt noorden ma maning ailönje tu e sü nånte dånsche söödsiie hiirt.
Krise, stääinge än toorpe
Önj Tjüschlönj as e regjoon önje da krise Nordfraschlönj, Slaswig-Flansborj än di noorden foon e kris Rendsburg-Eckernförde apdiilt. Dertu kamt e krisfri stää Flansborj, sentråål for e dansch manerhäid. E frasche följksfloose heet da grute geschäftsstääinge önj Bräist (Frasch rädj än Nordfriisk Instituut). Oudere bekånte stääinge san e kris-stää Hüsem, Taning, Naibel än Freedaistää.
Önje noorden foon e gränse as e gemiinde Sööd-Danmark ma maning toorpe. E tjüsch manerhäid as for ålem önj Tuner, Haderslev, Sønderborg än Aabenraa fertrin, weer e hiimstoun foon da sentrååle feriine as.
Wikinger än Herrnhuter
Iinmooli as, hu mänge spräke önj en latje regjoon san - da san ouf än tu önj di seelwie seeting tu hiiren. Önj Nordfraschlönj snååket huum tjüsch, dånsch, frasch, plåttjüsch än sønderjysk. Dånsch, sønderjysk än tjüsch hiire uk da tu gemiinome spräke-schåt foon e tjüsche än dånsche manerhäid.
Da tuuriste wårde besuners önjteegen foont da sloote Gottorf önj Slaswig än Augustenborg awt ailönj Als. Tou büte-museen fääre da manschne önje tid tubääg: Önj Haithabu koon huum ham as en wikinger fäile, önj Christiansfeld as en lasmoot foon e Hernhuuter gemiinde, wat heer tuhüs as.
Mekka for folksmusiikere, gafelseegler än hoonbålspaaler
Huum heet maning live-meetinge, weerfoon tou bai da önjhängere as dåt beest önj hiilj Europa jüle: dåt Tuner-Festiwal for da folk-musikere, än e Flansborger rum-regata for säägelschaawe.
Ach ja, gruten sport jeewt et uk: e SG Flensburg-Handewitt hiirt tu da beeste kjarlse-tiims bait hoonbål önj Europa. Deerfor heer SønderjyskE maning kjarlse än wüste, wat önje jarste liiga spaale. Da kjarlse foon da feriine önj Haderslev än Aabenraa spaale önje dånsch super-liiga.
Wan iinjsen önje tukamst ouer dåt huuchst bai sport än kultuur önje regjoon beruchted wård, kamt huum wälj ai am e EUROPEADA 2024 trinam.